Sokerideittailu ja lahjavero: milloin lahjasta maksetaan?

Lyhyesti: Suomessa lahjaveron maksaa lahjansaaja, ja Verohallinnon mukaan veroa on maksettava, kun samalta antajalta kolmen vuoden aikana saatujen lahjojen arvo on 7 500 euroa tai enemmän. Vanha 5 000 euron raja koski vain vuoden 2025 loppuun asti saatuja lahjoja. Perheen ja suvun ulkopuolinen kumppani kuuluu lain sanoin luokkaan "muut sukulaiset ja vieraat" eli toiseen veroluokkaan, jonka asteikko on jyrkempi. Lahjaveroilmoitus tehdään Verohallinnolle oma-aloitteisesti kolmen kuukauden kuluessa lahjan saamisesta. Lahja on vapaaehtoinen ja vastikkeeton. Jos rahalla on sovittu vastasuoritus, kyse ei verotuksessa ole lahjasta. Tämä artikkeli on yleistä tietoa, ei veroneuvontaa.

Miksi lahjavero koskee myös sokerideittailua

Sokerideittailussa toinen osapuoli on usein anteliaampi kuin toinen. Se voi tarkoittaa illallisia, matkoja ja yhteisiä kokemuksia, mutta joskus myös rahaa, koruja tai muuta, jolla on selvä rahallinen arvo. Suomen verolainsäädäntö ei tunne sokerideittailua käsitteenä eikä anna sille erillisiä sääntöjä. Samat lahjaveron säännöt koskevat kaikkia täysi-ikäisiä, jotka antavat tai saavat lahjoja, olipa suhde millainen tahansa.

Juuri siksi aihe kannattaa ymmärtää. Kysymys ei ole siitä, onko lahjojen vastaanottaminen sallittua (on), vaan siitä, milloin lahjasta seuraa ilmoitusvelvollisuus ja maksettavaa veroa, ja milloin verottaja ei enää pidä rahaa lahjana lainkaan. Sokerideittailun laillisuutta yleisemmin käsittelemme lakioppaassamme; tässä keskitytään pelkästään lahjaveroon.

Yksi asia heti alkuun: tämä artikkeli on yleistä tietoa, joka perustuu Verohallinnon julkisiin ohjeisiin ja perintö- ja lahjaverolakiin sellaisina kuin ne ovat syyskuussa 2026. Se ei ole veroneuvontaa. Oma tilanteesi ratkeaa aina tapauskohtaisesti tosiseikkojen perusteella, ja epäselvässä tilanteessa kannattaa kysyä suoraan Verohallinnolta tai veroneuvojalta.

Mikä on lahja verotuksessa, ja mikä ei ole

Verohallinnon Verovapaat lahjat -ohjeen mukaan verotuksessa lahjana pidetään lähtökohtaisesti vapaaehtoista ja vastikkeetonta varallisuuden luovutusta henkilöltä toiselle. Kaksi sanaa ratkaisee kaiken: vapaaehtoinen ja vastikkeeton. Lahja annetaan, koska antaja haluaa antaa, eikä siitä odoteta mitään tiettyä vastasuoritusta.

Sama ohje sanoo suoraan, että ennen veronalaisuuden arviointia on aina ensin selvitettävä, onko kyse ylipäätään lahjasta vai jostain muusta oikeustoimesta. Tyypillisiä esimerkkejä muusta kuin lahjasta ovat työstä maksettu korvaus ja vastikkeellinen luovutus, jossa saaja maksaa saamastaan omaisuudesta. Ohje ei käsittele seurustelua tai sokerideittailua, eikä sitä pidä lukea niin, että Verohallinto olisi ottanut niihin kantaa. Yleinen periaate on kuitenkin selvä: jos raha on korvaus jostakin, se ei ole lahja.

Verotuksessa ei myöskään auta nimetä jotakin lahjaksi, jos tosiasiat kertovat muuta. Verohallinto toistaa ohjeessaan perintö- ja lahjaverolain 33 a §:n: lahjaverotuksessa menetellään asian varsinaisen luonteen tai tarkoituksen mukaisesti, jos oikeustoimelle on annettu tosiasioita vastaamaton nimi tai jos järjestelyyn on ryhdytty ilmeisesti veron välttämiseksi.

Sokerideittailun kannalta tämä on oikeastaan selkeä asia. Terveessä sokerisuhteessa lahjat ovat anteliaisuutta kahden aikuisen välillä, eivät hinta mistään. Sugarfar ei ole seuralaispalvelu, ja minkäänlaisten palvelujen tarjoaminen rahaa tai muuta korvausta vastaan on alustalla kielletty. Anteliaisuuden muodoista ja siitä, miksi kiinteää summaa ei ole olemassa, kirjoitimme erikseen anteliaisuutta käsittelevässä artikkelissa.

7 500 euron raja: mistä lahjavero alkaa

Verohallinnon mukaan lahjaveroa on maksettava, jos samalta lahjanantajalta kolmen vuoden aikana saatujen lahjojen arvo on 7 500 euroa tai enemmän, ja raja on voimassa 1.1.2026 alkaen. Vielä vuoden 2025 loppuun asti saatuihin lahjoihin sovellettiin Verohallinnon mukaan 5 000 euron rajaa. Vanha luku pyörii yhä monessa verkkotekstissä, joten tarkista aina, mihin vuoteen lukema viittaa.

Kolme asiaa, jotka rajasta ymmärretään usein väärin:

Vero lasketaan koko arvosta. Verohallinnon lahjaverolaskurin ohjeen mukaan lahjaveroa ei lasketa vain 7 500 euron ylittävästä osasta vaan lahjan koko arvosta, koska veroton osa on jo otettu huomioon lahjaveroasteikossa. Raja on siis kynnys, ei vähennys.

Lahja ei ole vain rahaa. Verohallinnon mukaan lahjaveroa on maksettava kaikenlaisista lahjoista: rahan lisäksi esimerkiksi arvopapereista, rahasto-osuuksista, asunto-osakkeista, kiinteistöistä, autoista sekä lahjana saaduista eläimistä tai arvoesineistä. Käsilaukku, kello tai koru arvostetaan käypään arvoonsa ja lasketaan kertymään siinä missä tilisiirtokin.

Veron maksaa saaja. Verohallinnon ohjeen mukaan lahjaveron maksaa aina lahjansaaja, ei lahjanantaja. Sokerisuhteessa se tarkoittaa, että ilmoitusvelvollisuus ja mahdollinen vero ovat sen osapuolen vastuulla, joka lahjan vastaanottaa.

Lisäksi kannattaa tietää, että perintö- ja lahjaverolain 18 §:n mukaan lahjaveroa on suoritettava, jos lahjanantaja tai lahjansaaja asui lahjoitushetkellä Suomessa. Riittää, että toinen osapuolista asuu täällä. Ulkomailla asuvalta kumppanilta saatu lahja voi siis olla Suomessa veronalainen, jos sinä asut Suomessa.

Kolmen vuoden sääntö samalta antajalta

Raja ei ole vuosittainen. Perintö- ja lahjaverolain 19 §:n mukaan samalta lahjanantajalta kolmen vuoden kuluessa saadut lahjat lasketaan yhteen, ja Verohallinnon mukaan lahjaveroa on maksettava, kun niiden yhteinen arvo on 7 500 euroa tai enemmän. Kyse on liukuvasta kolmen vuoden jaksosta, joka lasketaan jokaisesta lahjasta taaksepäin, ei kalenterivuodesta.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että moni pienempi lahja samalta ihmiseltä voi yhdessä yltää rajaan, vaikka mikään yksittäinen lahja ei siihen yllä. Lahjan pilkkominen osiin ei siis ole keino välttää veroa, ja edellä mainittu 33 a § antaa Verohallinnolle mahdollisuuden katsoa järjestelyä sen todellisen luonteen mukaan.

Sääntö on kuitenkin lahjanantajakohtainen. Verohallinnon mukaan sama lahjansaaja voi saada lahjoja useilta eri antajilta ilman, että niitä lasketaan yhteen; merkitystä on vain sillä, mitä samalta antajalta on saatu. Jos antajia on useita, lahjavero lasketaan Verohallinnon ohjeen mukaan erikseen jokaisen antajan lahjoista, ja jokaisesta tehdään oma lahjaveroilmoitus.

Rajapäivä lasketaan Verohallinnon ohjeen mukaan päivän tarkkuudella. Jos lahja annetaan tasan kolmen vuoden päästä samana päivämääränä, lahjoja ei enää lasketa yhteen: Verohallinnon esimerkin mukaan 15.7.2023 annettua lahjaa ei lasketa mukaan 15.7.2026 annettuun lahjaan.

Veroluokka II: "muut sukulaiset ja vieraat"

Verohallinnon mukaan lahjansaajat jaetaan kahteen veroluokkaan sen mukaan, mikä on saajan sukulaisuussuhde lahjanantajaan, ja ensimmäisessä veroluokassa vero on pienempi. Perintö- ja lahjaverolain 11 § määrittelee toisen veroluokan sanoilla "muut sukulaiset ja vieraat", ja lain 21 §:n mukaan sama jako koskee myös lahjaverotusta.

Kuka kuuluu ensimmäiseen veroluokkaan

Verohallinnon lahjaverolaskurin ohjeen mukaan ensimmäiseen veroluokkaan kuuluu lahjanantajan puoliso avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, oma lapsi, lapsenlapsi, vanhempi ja isovanhempi sekä puolison lapsi tai lapsenlapsi suoraan alenevassa polvessa. Avopuoliso kuuluu Verohallinnon mukaan ensimmäiseen veroluokkaan vain, jos hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi lahjanantajan kanssa tai hän on aikaisemmin ollut avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa lahjanantajan kanssa.

Tämä on sokerideittailun kannalta olennaisin yksittäinen kohta. Pelkkä seurustelu tai yhdessä asuminen ei riitä ensimmäiseen veroluokkaan. Verohallinnon ohjeen mukaan toiseen veroluokkaan kuuluvat muut sukulaiset, esimerkiksi sisarukset, sekä suvun ja perheen ulkopuoliset henkilöt, esimerkiksi ystävät. Deittikumppani, jonka kanssa ei ole avioliittoa, rekisteröityä parisuhdetta tai yhteistä lasta, on verottajan silmissä juuri tällainen perheen ulkopuolinen henkilö. Verohallinto ei mainitse deittikumppaneita erikseen, joten kyse on yleisen säännön soveltamisesta, ei sokerideittailua koskevasta kannanotosta.

Toisen veroluokan asteikko

Verohallinnon julkaiseman lahjaveroasteikon mukaan toisessa veroluokassa vero määräytyy 1.1.2026 alkaen näin:

Lahjan arvo (euroa)	Vero alarajan kohdalla	Veroprosentti ylimenevästä osasta
7 500-25 000	100 euroa	19 %
25 000-55 000	3 425 euroa	25 %
55 000-200 000	10 925 euroa	29 %
200 000-1 000 000	52 975 euroa	31 %
yli 1 000 000	300 975 euroa	33 %

Ero ensimmäiseen veroluokkaan on tuntuva. Verohallinnon julkaisemien asteikkojen mukaan 30 000 euron rahalahjasta kertyy toisessa veroluokassa lahjaveroa 4 675 euroa, kun taas ensimmäisessä veroluokassa samansuuruisesta lahjasta kertyy 2 000 euroa. Oman tilanteensa voi tarkistaa Verohallinnon lahjaverolaskurilla.

Lahjaveroilmoitus: milloin ja miten

Verohallinnon mukaan lahjaveroilmoitus on tehtävä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, kun lahjan sai. Perintö- ja lahjaverolain 20 §:n mukaan velvollisuus suorittaa lahjaveroa alkaa, kun lahjansaaja on saanut lahjan haltuunsa, ja tästä hetkestä Verohallinnon kolmen kuukauden määräaika lasketaan.

Ilmoitus tehdään kehotuksetta eli oma-aloitteisesti. Perintö- ja lahjaverolain 27 §:n mukaan lahjaverotuksen toimittamista varten lahjansaajan on annettava lahjaveroilmoitus kehotuksetta, eli Verohallinto ei lähetä siitä erillistä muistutusta. Verohallinnon ohjeen mukaan ilmoitusta ei tarvitse antaa, jos lahjoista ei ole suoritettava veroa. Rajan alle jäävistä lahjoista ei siis tarvitse tehdä mitään, mutta vastuu rajan seuraamisesta on sinulla.

Jos ilmoitus myöhästyy, Verohallinnon seuraamusmaksuohjeen mukaan luonnolliselle henkilölle määrättävä myöhästymismaksu on 50 euroa veroilmoitusta kohden, kun ilmoitus annetaan 60 päivän kuluessa määräpäivästä. Verohallinnon mukaan myöhästymismaksua ei määrätä, jos laiminlyönti on vähäinen tai sille on pätevä syy, mutta yli 60 päivän myöhästyminen voi johtaa veronkorotukseen myöhästymismaksun sijaan.

Maksuaikataulusta Verohallinto kertoo, että veron ensimmäinen eräpäivä on noin kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun olet vastaanottanut verotuspäätöksen. Verohallinnon mukaan pienempi vero maksetaan yhdessä erässä ja suurempi jaetaan useampaan erään. Verotuspäätöstä voi joutua odottamaan, joten vero ei eräänny heti lahjan saamisen jälkeen.

Verovapaat poikkeukset: elatus, koulutus ja koti-irtaimisto

Kasvatus, koulutus ja elatus

Perintö- ja lahjaverolain 19 §:n mukaan kasvatusta, koulutusta tai elatusta varten annetut lahjat ovat verovapaita. Verohallinnon ohjeen mukaan laissa ei ole rajoitettu tällaisen lahjan suuruutta tai sitä, kuka sen voi saada: niitä voi antaa muillekin kuin omille lapsille, lahjansaajan ikä ei vaikuta asiaan, ja arvo voi ylittää lahjaveroasteikon alarajan.

Tämä kuulostaa sokerideittailun kannalta houkuttelevalta, mutta ehto on tiukka. Verohallinnon mukaan verovapaus edellyttää aina, ettei lahjansaajalla ole mahdollisuutta käyttää lahjaa muuhun tarkoitukseen. Rahasuoritukset käteisenä tai lahjansaajan hallitsemalle pankkitilille eivät Verohallinnon ohjeen mukaan täytä tätä edellytystä, eikä asiaa muuta se, että käyttötarkoitukseksi ilmoitetaan esimerkiksi elatus. Käytännössä lasku on maksettava suoraan palveluntarjoajalle tai oppilaitokselle.

Verohallinnon ohje luettelee tyypillisiksi verovapaiksi elatuslahjoiksi tavanomaiset juoksevat asumiskustannukset kuten vuokran, lämmitys-, vesi- ja jätemaksut sekä hoitovastikkeet, samoin sairauskustannukset ja tavanomaiset harrastusmenot, kun ne maksetaan suoraan laskuttajalle. Elatuslahjana ei Verohallinnon mukaan pidetä omistusasunnon, kesämökin tai auton hankinnan rahoittamista, perusparannusremontteja, rahoitusvastikkeita eikä lainojen lyhennysten tai korkojen maksamista; ne rinnastuvat rahan lahjoittamiseen.

Puhtaasti kuvitteellinen esimerkki havainnollistaa eron: jos kumppani maksaa opiskelijan vuokran suoraan vuokranantajalle, kyse voi olla Verohallinnon ohjeessa tarkoitetusta elatuslahjasta. Jos sama summa siirretään opiskelijan omalle tilille viestillä "vuokraan", se on Verohallinnon ohjeen mukaan tavallinen rahalahja, joka lasketaan mukaan kolmen vuoden kertymään.

Tavanomainen koti-irtaimisto

Tavanomaisen koti-irtaimiston lahjoitus on perintö- ja lahjaverolain 19 §:n ja Verohallinnon ohjeen mukaan verovapaa laissa säädettyyn arvorajaan asti, kun irtaimisto tulee lahjansaajan tai hänen perheensä henkilökohtaiseen käyttöön. Tällaista verovapaata koti-irtaimistoa ei myöskään lasketa yhteen muiden lahjojen kanssa. Koti-irtaimistoa eivät Verohallinnon mukaan kuitenkaan ole autot, moottoripyörät, veneet eivätkä arvokkaammat taide-esineet, korut ja keräilykokoelmat. Arvokas koru on siis tavallinen lahja, joka lasketaan mukaan kertymään.

Lahjakortit

Lahjakortille ei ole laissa omaa poikkeusta. Perintö- ja lahjaverolain 19 §:n verovapaudet koskevat koti-irtaimistoa sekä kasvatusta, koulutusta ja elatusta varten annettua tukea, joten arvokas lahjakortti lasketaan tavallisen lahjan tavoin mukaan kolmen vuoden kertymään. Lahjakortit ovat muutenkin aihe, jossa kannattaa olla tarkkana: jos joku pyytää sinulta lahjakortteja, kyse ei ole lahjaverosta vaan huijauksesta, kuten kerromme huijausoppaassamme.

Laina ja alihintainen kauppa

Sokerisuhteissa raha ei aina liiku lahjan nimellä. Verohallinnon ohjeen mukaan laina katsotaan lahjaksi, jos olosuhteista voidaan päätellä, ettei varoja ole alun perinkään ollut tarkoitus maksaa takaisin. Pelkkä korottomuus ei tee lainasta lahjaa, mutta Verohallinnon mukaan lainan lyhentäminen toistuvasti lainanantajalta saaduilla verovapailla lahjoilla osoittaa, ettei velkasuhde ole todellinen. Jos "laina" on oikeasti lahja, se on syytä käsitellä lahjana alusta asti.

Alihintainen kauppa on toinen tilanne. Perintö- ja lahjaverolain 18 §:n 3 momentin mukaan käyvän hinnan ja vastikkeen erotusta pidetään lahjana, jos kauppa- tai vaihtosopimuksen ehdoista selviää, että sovittu vastike on enintään kolme neljäsosaa käyvästä hinnasta. Jos vastike ylittää kolme neljäsosaa, alihinnasta saatu etu ei ole verotuksessa lahja.

Lahja vai ansiotulo: rajanveto käytännössä

Verohallinto ei ole antanut sokerideittailusta omaa ohjetta, joten vastaus nojaa sen yleiseen määritelmään: lahja on vapaaehtoinen ja vastikkeeton, ja jos varallisuuden siirto on todellisuudessa korvaus jostakin, kyse ei ole lahjasta vaan jostain muusta oikeustoimesta, jota arvioidaan sen varsinaisen luonteen mukaan.

Kaksi kuvitteellista esimerkkiä

Kaksi puhtaasti kuvitteellista esimerkkiä havainnollistaa rajaa. Ne eivät ole Verohallinnon kannanottoja:

• Kumppani antaa syntymäpäivälahjaksi kellon ja maksaa myöhemmin yhteisen matkan. Molemmat ovat vapaaehtoisia, eikä niistä ole sovittu mitään vastasuoritusta. Tällainen anteliaisuus kuuluu lahjaverotuksen piiriin, ja ilmoittaminen riippuu siitä, onko samalta antajalta kolmen vuoden aikana saatujen lahjojen yhteisarvo vähintään Verohallinnon mainitsema 7 500 euroa.
• Osapuolet sopivat, että tietystä tehtävästä tai työsuorituksesta maksetaan tietty summa. Silloin rahalla on sovittu vastike, eikä se Verohallinnon määritelmän mukaan ole lahja riippumatta siitä, miksi sitä kutsutaan. Tällainen järjestely ei myöskään ole sokerideittailua siinä merkityksessä, jota Sugarfar tarkoittaa, eikä se ole alustalla sallittua.

Ero on siis siinä, onko anteliaisuus vapaaehtoista vai sidottu vastasuoritukseen. Sokerisuhde on suhde kahden aikuisen välillä, ja siinä lahjat annetaan, koska halutaan antaa. Jos huomaat, että omassa tilanteessasi raha on sidottu johonkin tiettyyn vastikkeeseen, kysymys ei ole enää lahjaverosta vaan siitä, mitä koko järjestely on, ja silloin tarvitset ammattilaisen arvion.

Puolisoiden elatusvelvollisuus

Verohallinnon ohjeessa on vielä yksi kohta, joka kannattaa tuntea: puolisoiden lakisääteinen elatusvelvollisuus, jonka perusteella maksettu suoritus ei ole lahjaa, koskee avioliittolain mukaan aviopuolisoita ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolia. Ohje ei sano, miten muiden yhteiselämän kustannukset arvioidaan, joten siitä ei pidä vetää pidemmälle meneviä johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen.

Milloin kannattaa kysyä asiantuntijalta

Kaikkea ei tarvitse laskea eikä jokaisesta yhteisestä illallisesta tarvitse pitää kirjaa. On kuitenkin tilanteita, joissa yleinen tieto ei enää riitä:

• Saat samalta henkilöltä rahaa tai arvokkaita lahjoja säännöllisesti, ja arvo alkaa kolmen vuoden aikana lähestyä Verohallinnon 7 500 euron rajaa.
• Saat lahjan ulkomailla asuvalta henkilöltä.
• Raha kulkee lainan nimellä, mutta takaisinmaksusta ei ole todellista suunnitelmaa.
• Sinulle tarjotaan omaisuutta, esimerkiksi autoa tai asuntoa, selvästi alle käyvän arvon.
• Et ole varma, onko kyse lahjasta vai jostain muusta.
• Olet jo myöhässä ilmoituksesta.

Perintö- ja lahjaverolain 39 a §:n mukaan Verohallinto voi antaa kirjallisesta hakemuksesta lahjaveroa koskevan ennakkoratkaisun, jolloin saat sitovan kannan jo ennen kuin lahja annetaan. Veroneuvoja tai kirjanpitäjä auttaa tulkinnassa, jos tilanne on monimutkainen.

Käytännön muistilista

• Pidä yksinkertaista kirjaa siitä, keneltä ja milloin olet saanut arvokkaita lahjoja. Rajan seuranta on omalla vastuullasi, eikä Verohallinto muistuta.
• Laske Verohallinnon tarkoittama kolmen vuoden kertymä antajakohtaisesti, älä vuosittain.
• Muista, että koru, laukku tai auto on lahja siinä missä tilisiirtokin.
• Jos kumppani haluaa tukea asumista tai opintoja verovapaasti, Verohallinnon ohjeen mukainen tapa on laskun maksaminen suoraan laskuttajalle, ei rahan siirtäminen sinun tilillesi.
• Tee lahjaveroilmoitus Verohallinnolle kolmen kuukauden kuluessa, jos raja täyttyy.
• Älä rakenna järjestelyjä veron välttämiseksi. Se ei toimi, ja se voi muuttaa koko asian luonteen.
• Puhu rahasta avoimesti kumppanisi kanssa. Se on muutenkin hyvän sokerisuhteen perusta, kuten etikettioppaassamme kirjoitamme.

Yhteenveto

Lahjavero ei ole sokerideittailun este vaan osa sen aikuista ja avointa puolta. Säännöt ovat lopulta yksinkertaiset: Verohallinnon mukaan raja on 7 500 euroa samalta antajalta kolmessa vuodessa, perheen ulkopuolinen kumppani kuuluu toiseen veroluokkaan, ilmoitus tehdään itse kolmen kuukauden kuluessa, ja lahja on lahja vain, jos se on vapaaehtoinen ja vastikkeeton. Loput on tilannekohtaista, ja silloin kysytään Verohallinnolta tai veroneuvojalta.

Jos sokerideittailu kiinnostaa ja haluat aloittaa rehellisesti ja omilla ehdoillasi, kannattaa lukea ensin Suomen oppaamme aloittelijoille. Sen jälkeen voit luoda ilmaisen profiilin Sugarfariin omassa tahdissasi.